5.3.1990

Ylivieskan kihlakunnanoikeuden päätös 2.10.1986

Kihlakunnanoikeus on A:n kanteesta katsonut Vaasan hovioikeuden 28.6.1984 antamalla tuomiolla lainvoimaisesti selvitetyn, että A oli 30.12.1980 asioinut Kansallis-Osake-Pankin Ylivieskan konttorissa ja saanut koneellisesti kuitatun pankkisiirtokuitin, jonka mukaan pankki oli vastaanottanut 34.001,50 markan maksusuorituksen välittääkseen siitä 34.000 markkaa Case Traktori Oy:n tilille Helsingin Osakepankin Kokkolan konttoriin ja käyttääkseen 1,50 markkaa pankkisiirtokuluihinsa. Kansallis-Osake-Pankin ja sen toimihenkilön D:n sen väitteen osalta, että pankki olisi vastaanottanut ainoastaan 3.400 markkaa, oli lainvoimaisesti edelleen todettu, ettei ollut voitu näyttää toteen, että A olisi antanut pankin haltuun vähemmän kuin kuittiin merkityt 34.001,50 markkaa. D:n oli katsottu menetelleen huolimattomasti ja aiheuttaneen laiminlyönnin, jota ei ollut pidettävä lievänä. Näin A:lle oli aiheutunut vahinko, minkä Kansallis-Osake-Pankin toimeksiannon saajana ja D:n työnantajana oli tullut korvata A:lle. Mainitun lainvoiman saaneen tuomion yhteydessä A:lle oli varattu tilaisuus esittää mahdolliset lisävaatimuksensa myöhemmin.

Kihlakunnanoikeus on myös todennut, että koska Case Traktori Oy ei ollut saanut loppuerää A:lle myymästään traktorista, se oli nostanut kanteen ostajaa A:ta vastaan Nivalan kihlakunnanoikeudessa. Ennen kuin päätös tässä asiassa oli annettu, D ja Kansallis-Osake-Pankki oli velvoitettu edellä mainitulla Vaasan hovioikeuden tuomiolla suorittamaan A:lle 30.600 markkaa 5 prosentin korkoineen 30.12.1980 lukien. Sen jälkeen kun A oli mainitun summan saanut, hän oli maksanut loppukauppahinnan Case Traktori Oy:lle.

Kihlakunnanoikeus on edelleen todennut, että asiaa oli Nivalan kihlakunnanoikeudessa suurimmaksi osaksi lykätty siksi, että oli odotettu Vaasan hovioikeuden alussa mainittua tuomiota D:n ja Kansallis-Osake-Pankin mahdollisesta maksuvelvollisuudesta. Nivalan kihlakunnanoikeus ja sittemmin Vaasan hovioikeus olivat, vaikka itse velka oli suoritettu ja kanteesta oli tältä osin luovuttu, velvoittaneet A:n maksun viivästymisen ja oikeudenkäynnin vuoksi maksamaan Case Traktori Oy:lle 34.000 markan pääomalle 14 prosenttia korkoa ajalta 1.1.1981-9.7.1984 sekä osakeyhtiön perintä- ja oikeudenkäyntikulut kihlakunnanoikeudessa 25.000 markkaa ja oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 1.100 markkaa 16 prosentin korkoineen. Jotta A olisi pystynyt maksamaan nämä summat Case Traktori Oy:lle ja hänen jouduttuaan saatavista ulosmittauksen kohteeksi, A oli saanut 44.500 markan suuruisen lainan 10 prosentin korolla Nivalan Osuuspankista.

Ylivieskan kihlakunnanoikeus on katsonut, että edellä mainitut korot, oikeudenkäyntikulut sekä ulosmittaus- ja pankkikulut olivat seurauksena D:n ja Kansallis-OsakePankin menettelystä. Case Traktori Oy:llä ei olisi ollut tarvetta oikeudenkäyntiin, jos pankki olisi välittänyt kuittiin merkityn summan Case Traktori Oy:lle. D:n huolimattoman menettelyn johdosta A:lle oli aiheutunut vahinko sekä peruste Case Traktori Oy:n ja A:n väliselle oikeudenkäynnille. Kihlakunnanoikeus on katsonut edelleen A:n ja pankin välisen kirjeenvaihdon perusteella, että koska A ei ollut saanut Case Traktori Oy:lle suoritettavia korko- ja oikeudenkäyntikulusummia Kansallis-Osake-Pankilta, hän oli joutunut ottamaan osuuspankista lainan, josta aiheutui sekä velkaa että kulumaksuja esitettyjen kuittien mukaisesti. Kihlakunnanoikeus on katsonut 3.400 markan osalta selvitetyksi, että Kansallis-Osake-Pankki oli palauttanut sen A:lle kieltäytyen välittämästä sitä Case Traktori Oy:lle. Kihlakunnanoikeus on katsonut, että tämän summan maksamisesta Case Traktori Oy:lle vastasi Kansallis-Osake-Pankin palautuksen jälkeen A ja ettei D:llä eikä KansallisOsake-Pankilla ollut maksuvelvollisuutta sen suhteen.

Kihlakunnanoikeus on myös katsonut, että A:n varallisuusasemassa tapahtuneet muutokset olivat D:n ja Kansallis-Osake-Pankin aiheuttamia, ja että nämä olivat velvolliset saattamaan A:n varallisuusaseman samaan tilaan, jossa se oli ollut ennen vahingon aiheutumista. A:lla ei eläkeläisenä ollut ollut mahdollisuutta minimoida vahinkoa, vaan se olisi ollut Kansallis-OsakePankin velvollisuus. Kun Ylivieskan kihlakunnanoikeus oli tehnyt päätöksen A:n Kansallis-Osake-Pankkia vastaan ajamassa jutussa, jossa Vaasan hovioikeus oli antanut alussa mainitun tuomionsa, pankilla olisi ollut mahdollisuus järjestää traktorin rahoitus. Pankilla olisi ollut oikeus saada saatava A:lta, jos hovioikeus olisi antanut päinvastaisen ratkaisun kuin Ylivieskan kihlakunnanoikeus.

Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on esitetyt vaatimukset enemmälti hyläten velvoittanut Kansallis-Osake-Pankin toimeksiannon saajana ja D:n työnantajana sekä D:n yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle esitettyjen kuittien ja muun selvityksen mukaisesti

- 14 prosentin koron pääomalle 30.600 markkaa 1.1.1981-9.7.1984, 16 prosentin korkoineen 14.4.1986 lukien - Case Traktori Oy:n ja A:n välisiä oikeudenkäyntikuluja 25.000 markkaa (Nivalan kihlakunnanoikeus) ja 1.100 markkaa (Vaasan hovioikeus), jolle 1.100 markalle 16 prosentin korko ajalta 12.12.1985-14.4.1986, koko saatava kuudentoista (16) prosentin korkoineen 14.4.1986 lukien - valtiolle maksettua ulosottomaksua 300 markkaa 16 prosentin korkoineen 14.4.1986 lukien - Nivalan Osuuspankille maksettua pankkitakausprovisiota yhteensä 1.385,55 markkaa 16 prosentin korkoineen 136,05 markan erälle 8.11.1984, 209,30 markan erälle 17.1.1985, 209,30 markan erälle 18.4.1985, 203,30 markan erälle 23.7.1985, 209,30 markan erälle 11.10.1985, 209,30 markan erälle 23.1.1986 ja 209 markan erälle 11.4.1986 lukien - Nivalan Osuuspankille 44.500 markan lainasta maksettua toimitusmaksua 200 markkaa, luotonvarausprovisiota 333,75 markkaa ja leimaveroa 712 markkaa eli yhteensä 1.245,75 markkaa 16 prosentin korkoineen 14.4.1986 lukien - Nivalan Osuuspankille 44.500 markan lainasta suoritettua 10 prosentin korkoa 1.851,75 markkaa 16 prosentin korkoineen 23.9.1986 lukien.

D:n korvausvelvollisuus oli toissijainen. Mikäli korvausta ei saatu pankilta perityksi, D oli velvollinen suorittamaan A:lle kihlakunnanoikeuden kohtuulliseksi katsomat 5.000 markkaa. Summaa harkitessaan kihlakunnanoikeus on ottanut huomioon vahingon suuruuden, D:n menettelyn laadun, hänen asemansa pankissa, vahingon kärsineen tarpeen, Kansallis-Osake-Pankin toimenpiteet ja muut olosuhteet.

Valtion varoista on määrätty maksettavaksi maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen A:n avustajalle kulujen korvauksena ja palkkiona yhteensä 12.361,90 markkaa, mikä määrä pankin oli korvattava valtiolle.

Vaasan hovioikeuden tuomio 9.2.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Kansallis-Osake-Pankki oli saattanut jutun vaatien sen A:lle maksettavaksi tuomitun korvauksen alentamista 11.000 markkaan ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, on jättänyt jutun kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan. Valtion varoista on määrätty maksettavaksi A:n avustajalle palkkioksi avustajantehtävästään hovioikeudessa 500 markkaa, mikä määrä Kansallis-Osake-Pankin oli korvattava valtiolle.

Perustelut

Suorittaakseen A:n sille antaman pankkisiirtotehtävän Kansallis-Osake-Pankki on ottanut vastaan A:n antamat rahat toimittaakseen ne Case Traktori Oy:lle A:n velan maksuksi. Pankki ei kuitenkaan ole sanottua tehtävää suorittanut vaan on palauttanut A:lle tämän antamasta 34.000 markasta 3.400 markkaa muun osan jäädessä pankin haltuun.

Ottaen huomioon, että Case Traktori Oy:n saatavan määrä A:n olosuhteisiin nähden oli huomattava, ei voida vaatia, että A:n olisi toistamiseen pitänyt pystyä hankkimaan varat tämän velkansa suorittamiseen. Tämän johdosta pankki vastaa kaikista puheena olevasta laiminlyönnistä A:lle aiheutuneista vahingoista.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla maksetaan valtion varoista palkkioksi asianajaja X:lle A:n avustamisesta Korkeimmassa oikeudessa 700 markkaa, mikä määrä Kansallis-Osake-Pankin on korvattava valtiolle.